Psykologia: Koulukiusaaminen
Ylioppilaskoekysymys nro 7 keväältä 2007:
Ohessa on koulukiusaamista ja väkivaltaa käsittelevän artikkelin lopputiivistelmä. Arvioi tekstin ja muun psykologisen tiedon perusteella, miten toimivia koulukiusaamisen käsittely- ja ehkäisykeinoja ovat
a) asiasta vaikeneminen
b) kiusaajien rankaiseminen.
Artikkeli kouluväkivallasta
Kouluväkivalta on varsin yleinen ja monimuotoinen ongelmavyyhti, joka liittyy yleiseen väkivallan ongelmaan yhteiskunnassa. Siihen on puututtava sekä yksilön että yhteiskunnan vuoksi. Ala-asteella ohjelmien vaikutus voi olla tehokkaampi kuin yläasteella. Vaikka ei voida sanoa, mikä on paras käytäntö koulukiusaamisen ehkäisyssä, on tärkeää, että jokainen koulu tuntee ongelman ja laatii tarpeitansa vastaavan ohjelman sen ennaltaehkäisemiseksi osana koulun normaalia toimintaa ja kehittämistä. Ehkäisyohjelman suunnittelu koko kouluyhteisön, oppilaitten ja mahdollisuuksien mukaan myös heidän vanhempiensa ja asiantuntijoiden välisenä yhteistyönä, johon kaikki osapuolet sitoutuvat, luo pohjaa myös toiminnalle yhteiskunnassa demokraattisten pelisääntöjen mukaan.
Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä erilliset ohjelmat tai pelkästään kiusaajiin ja uhreihin kohdistetut toimenpiteet eivät riitä. Tarvitaan koko kouluyhteisöä koskevia toimenpiteitä, joita on päädytty suosittelemaan myös tutkimuksissa, jotka ovat koskeneet tietyille ongelmaryhmille tarkoitettuja ohjelmia. Kaikkiin oppilaisiin kohdistuvat toimet, joita voidaan tarpeen mukaan täydentää erityisryhmiä koskevilla toimenpiteillä, ovat perusteltuja myös siksi, että itse asiassa kiusaaminen koskee kaikkia oppilaita eri osallistumisroolien kautta ja jokainen on osaltaan siitä vastuussa ja voi siihen vaikuttaa.
Kouluväkivallassa painopiste tulee asettaa primääriehkäisyyn ja tarkastella asiaa laajasta näkökulmasta, mukaan lukien sellaisten koulutuspoliittisten toimien vaikutus kuten syrjäytymisen ehkäisy, kaikkien koulumenestyksen turvaaminen, tilan antaminen tunteille ja eräänä keskeisenä kysymyksenä sukupuolten välinen tasa-arvo. Suvaitsevaisuuden ja demokraattisten pelisääntöjen soveltaminen on välttämätöntä, samoin opettajien valmiuksien ja erityisesti luokan johtamistaitojen kehittäminen.
Lähde: Savolainen, Kaisa (2005), Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä laajaan näkökulmaan.
Psykologia, 4, 370383. Tekstistä on poistettu tekstin sisäiset lähdeviitteet.