Historia: Saksan ulkopolitiikkaa 1800- ja 1900-luvun vaihteessa
Kysymys 1 / 1
Pohdi kysymystä ja kirjoita ylös vastauksesi keskeiset kohdat. Voit katsoa dosentti Heikki Mikkelin vastauksen videolta. Vastauksen keskeiset kohdat löydät myös oikeat-painikkeen takaa.
Ylioppilaskoekysymys nro +9 keväältä 2007:
Oheiset dokumentit koskevat Saksan ulkopolitiikkaa 1800- ja 1900-luvun vaihteessa.
I
Eräs ranskalainen sanomalehti kirjoitti äskettäin minusta, että näen 'painajaisunia liittoutumista'; saksalaisella valtiomiehellä on sellaiseen painajaiseen hyvät perusteet vielä pitkän aikaa, kenties ikuisesti. Länsi-Euroopan valtiot voivat Itävallan kanssa muodostaa liiton meitä vastaan; ehkä vielä vaarallisempi olisi Venäjän, Itävallan ja Ranskan liittoutuma (...) Jos kykenen jatkamaan työtäni, voin rakentaa ja saada valmiiksi mielessäni olevan asetelman: ei [uusia] aluevaltauksia vaan poliittinen kokonaistilanne, jossa kaikki valtiot, Ranskaa lukuun ottamatta, tarvitsevat meitä ja pidättäytyvät liittoutumasta meitä vastaan - -
Kansleri Otto von Bismarckin muistio Saksan ulkopolitiikan linjoista 15.6.1877
II
Saksa on nuori ja kasvava maailmanvalta. Se harjoittaa kauppaa ympäri maailman, tämä kauppa kasvaa ripeästi, eikä isänmaallisten saksalaisten oikeutettu toive maansa menestymisestä salli, että sille asetetaan mitään rajoituksia. Saksalla täytyy olla voimakas laivasto suojelemassa kauppaansa ja moninaisia etujaan kaukaisimmillakin merillä. Se odottaa etujensa tulevan yhä merkittävämmiksi, ja sen täytyy kyetä puolustamaan niitä miehekkäästi maailman joka kolkassa. Saksa katsoo eteenpäin. Sen näköpiiri ulottuu kauas - -
Saksan keisarin Vilhelm II:n haastattelu englantilaisessa Daily Telegraph -lehdessä 27.10.1908
a) Mitä tavoitteita Bismarck ja Vilhelm II esittivät Saksan ulkopolitiikalle, ja miten ne erosivat toisistaan?
(b) Pohdi, millaisia reaktioita keisari Vilhelmin haastattelu todennäköisesti herätti Britanniassa ja miksi.)
c) On väitetty, että Saksa oli syypää ensimmäiseen maailmansotaan. Arvioi väitteen perusteita Saksan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa harjoittaman ulkopolitiikan pohjalta.
Ylioppilaskoekysymys nro +9 keväältä 2007:
Oheiset dokumentit koskevat Saksan ulkopolitiikkaa 1800- ja 1900-luvun vaihteessa.
I
Eräs ranskalainen sanomalehti kirjoitti äskettäin minusta, että näen 'painajaisunia liittoutumista'; saksalaisella valtiomiehellä on sellaiseen painajaiseen hyvät perusteet vielä pitkän aikaa, kenties ikuisesti. Länsi-Euroopan valtiot voivat Itävallan kanssa muodostaa liiton meitä vastaan; ehkä vielä vaarallisempi olisi Venäjän, Itävallan ja Ranskan liittoutuma (...) Jos kykenen jatkamaan työtäni, voin rakentaa ja saada valmiiksi mielessäni olevan asetelman: ei [uusia] aluevaltauksia vaan poliittinen kokonaistilanne, jossa kaikki valtiot, Ranskaa lukuun ottamatta, tarvitsevat meitä ja pidättäytyvät liittoutumasta meitä vastaan - -
Kansleri Otto von Bismarckin muistio Saksan ulkopolitiikan linjoista 15.6.1877
II
Saksa on nuori ja kasvava maailmanvalta. Se harjoittaa kauppaa ympäri maailman, tämä kauppa kasvaa ripeästi, eikä isänmaallisten saksalaisten oikeutettu toive maansa menestymisestä salli, että sille asetetaan mitään rajoituksia. Saksalla täytyy olla voimakas laivasto suojelemassa kauppaansa ja moninaisia etujaan kaukaisimmillakin merillä. Se odottaa etujensa tulevan yhä merkittävämmiksi, ja sen täytyy kyetä puolustamaan niitä miehekkäästi maailman joka kolkassa. Saksa katsoo eteenpäin. Sen näköpiiri ulottuu kauas - -
Saksan keisarin Vilhelm II:n haastattelu englantilaisessa Daily Telegraph -lehdessä 27.10.1908
a) Mitä tavoitteita Bismarck ja Vilhelm II esittivät Saksan ulkopolitiikalle, ja miten ne erosivat toisistaan?
(b) Pohdi, millaisia reaktioita keisari Vilhelmin haastattelu todennäköisesti herätti Britanniassa ja miksi.)
c) On väitetty, että Saksa oli syypää ensimmäiseen maailmansotaan. Arvioi väitteen perusteita Saksan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa harjoittaman ulkopolitiikan pohjalta.