Kysymys 1 / 1
Pohdi kysymystä ja kirjoita ylös vastauksesi keskeiset kohdat. Voit katsoa Ph.D Jan Löfströmin vastauksen videolta. Vastauksen keskeiset kohdat löydät myös oikeat-painikkeen takaa.

Ylioppilaskoekysymys nro +10 keväältä 2007:

Oheinen kartta kuvaa syksyn 2004 kunnallisvaalien tulosta. Värit kertovat, mikä on vaalien jälkeen valtuuston suurin puolue kussakin kunnassa. Oheinen tilasto kertoo suurimpien puolueiden vuoden 2004 kunnallisvaaleissa saavuttamat ääniosuudet ja valtuustopaikkojen yhteenlasketun määrän koko maassa.

(a) Mitkä puolueet taulukon mukaan saivat ääniosuuteensa nähden erityisen paljon tai erityisen vähän valtuustopaikkoja?)

b) Miksi puolueiden valtuustopaikkojen määrä koko maassa ei ole suoraan suhteessa puolueiden ääniosuuksiin?

(c) Missä ovat kartan perusteella arvioiden SDP:n, Kokoomuksen ja RKP:n vahvimmat kannatusalueet, ja mitkä tekijät selittävät puolueiden vahvan kannatuksen näillä alueilla?)

Lähetä palautetta tehtävästä
Kirjoita vastauksesi tähän. Lisää tilaa saat raahaamalla alareunan harmaata palkkia.

Oikea vastaus:


Kaaviosta näkee, kuinka paljon prosentteina kukin puolue sai annetuista äänistä syksyn 2004 kunnallisvaaleissa ja kuinka paljon puolueet saivat valtuustopaikkoja. Keskustapuolue on saanut äänimääräänsä nähden varsin runsaasti valtuustopaikkoja ja toisaalta vihreät prosentuaaliseen ääniosuuteensa nähden varsin niukasti valtuustopaikkoja. Tämä johtuu siitä, että valtuustojen koko ei ole suoraan yksi yhteen suhteessa kunnan äänioikeutetun väestön määrään. Pienimmissäkin valtuustoissa koko on noin 10 ja suurimmassa kaupungissa Helsingissäkään valtuuston koko ei ole sen suurempi kuin 85. Koko maata ajatellen maaseudulla on jaossa valtuustopaikkoja suhteellisen paljon verrattuna jaossa olevaan äänimäärään. Tämä suosii Keskustapuoluetta, sillä sen kannattajat asuvat usein maaseudulla. Kaupungeissa ääniä on jaossa paljon, mutta valtuustopaikkoja on suhteessa niukemmin. Vihreät kaupunkipuolueena kärsii tästä.