Kaupunkien ja maaseudun eroja
Kysymys 1 / 1
Katso video ja vastaa sitten kysymykseen.
Mitä eroja löydät, kun vertaat kaupunkien ja maaseudun ilmasto-olosuhteita?
Nimeä kolme eroa.
On turha kuvitella, että kaupunki olisi vain ihmisten elinpaikka. Muita asukkaita löytyy runsaammin kuin nopeasti ajatellen uskoisi. Niitä on räystäiden alla, katoilla, seinien koloissa, vesikouruissa ja kellareissa. Tuskin kukaan meistä asuu sellaisessa talossa, jossa ei olisi mitään muuta elämää. Kellareissa ja pihamaalla kipittää pikkunisäkkäitä, betoni- ja asvalttipihojen raoista pilkistää monia ruohoja ja kukkia, ja seinustoilla kiipeilee erilaisia köynnöskasveja. Rakennusten koloissa piileskelee hämähäkkejä, lukkeja ja muita ötököitä. Moni on kesän aikana varmasti myös havainnut, että jopa kerrostalojen yläkerroissakin on vilkas elämä. Räystäiden alla pesii varpusia ja tervapääskyjä, katoilla kala- ja harmaalokkeja. Elämää on runsaasti, ja kaikille on tilaa, jos vain sopua löytyy.
Mutta miten kaupunkien ilmasto-olosuhteet eroavat ympäristöstä? Ensinnäkin kaupunkien keskilämpötila on usein hieman korkeampi kuin maaseudulla. Tämä korostuu varsinkin talvella, jolloin rakennusten lämmitys, liikenne ja teollisuus vapauttaa lämpöä, joka varastoituu erilaisiin pintoihin. Tumma asvaltti ja talojen katot säilyvät jo päivittäisen auringonpaisteen takia lämpimänä iltamyöhään asti. Paikoittain lämmönvaikutus voi olla merkittävä. Linnut voivat yöpyä ilmastointihormeissa tai katulamppujen suojissa. Talvella ympäristöä lämpimämmän paikan löytäminen on monelle siivekkäälle kuin lottovoitto.
Kaupungeissa tuulee yleisesti ottaen vähemmän kuin maalla. Kivitalojen kitka hidastaa ilman liikkeitä, mutta paikoittain tuuli saattaa toisaalta muodostaa katukuiluihin pyörteitä ja ujeltaa aukeilla paikoilla, kuten toreilla, uskomattoman vinhasti.
Tuuli vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan. Talvisin ilmansaasteet ja pakokaasut jäävät helposti paikoilleen, kun taas kesällä ja syksyllä ilmanvaihto toimii huomattavasti paremmin. Vuorokauden ajoista yö on puhtain, aamu- ja iltaruuhkan aikaan kaupunki ei ole kovin miellyttävä elinympäristö.
Jos kaupungin viemäröinti on tehokkaasti rakennettu, sadevedet valuvat pois. Tämän takia kaupunki on usein kuivempi kuin maaseutu. Kaupunkierämaa ei siis houkuttele kosteiden seutujen asukkeja kuin muuttoaikoina.
Kaupunkien puistot, metsät ja pensaikot ovat eläinten kannalta erittäin tärkeitä. Ne toimivat ekologisina käytävinä, joita pitkin eläimet voivat liikkua paikasta toiseen. Varsinkin yöaikaan kapeakin rakentamaton alue olla melkoinen valtatie. Kaupunki kuhisee elämää ja eläinten kekseliäisyys on melkoinen.
Mitä eroja löydät, kun vertaat kaupunkien ja maaseudun ilmasto-olosuhteita?
Nimeä kolme eroa.
On turha kuvitella, että kaupunki olisi vain ihmisten elinpaikka. Muita asukkaita löytyy runsaammin kuin nopeasti ajatellen uskoisi. Niitä on räystäiden alla, katoilla, seinien koloissa, vesikouruissa ja kellareissa. Tuskin kukaan meistä asuu sellaisessa talossa, jossa ei olisi mitään muuta elämää. Kellareissa ja pihamaalla kipittää pikkunisäkkäitä, betoni- ja asvalttipihojen raoista pilkistää monia ruohoja ja kukkia, ja seinustoilla kiipeilee erilaisia köynnöskasveja. Rakennusten koloissa piileskelee hämähäkkejä, lukkeja ja muita ötököitä. Moni on kesän aikana varmasti myös havainnut, että jopa kerrostalojen yläkerroissakin on vilkas elämä. Räystäiden alla pesii varpusia ja tervapääskyjä, katoilla kala- ja harmaalokkeja. Elämää on runsaasti, ja kaikille on tilaa, jos vain sopua löytyy.
Mutta miten kaupunkien ilmasto-olosuhteet eroavat ympäristöstä? Ensinnäkin kaupunkien keskilämpötila on usein hieman korkeampi kuin maaseudulla. Tämä korostuu varsinkin talvella, jolloin rakennusten lämmitys, liikenne ja teollisuus vapauttaa lämpöä, joka varastoituu erilaisiin pintoihin. Tumma asvaltti ja talojen katot säilyvät jo päivittäisen auringonpaisteen takia lämpimänä iltamyöhään asti. Paikoittain lämmönvaikutus voi olla merkittävä. Linnut voivat yöpyä ilmastointihormeissa tai katulamppujen suojissa. Talvella ympäristöä lämpimämmän paikan löytäminen on monelle siivekkäälle kuin lottovoitto.
Kaupungeissa tuulee yleisesti ottaen vähemmän kuin maalla. Kivitalojen kitka hidastaa ilman liikkeitä, mutta paikoittain tuuli saattaa toisaalta muodostaa katukuiluihin pyörteitä ja ujeltaa aukeilla paikoilla, kuten toreilla, uskomattoman vinhasti.
Tuuli vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan. Talvisin ilmansaasteet ja pakokaasut jäävät helposti paikoilleen, kun taas kesällä ja syksyllä ilmanvaihto toimii huomattavasti paremmin. Vuorokauden ajoista yö on puhtain, aamu- ja iltaruuhkan aikaan kaupunki ei ole kovin miellyttävä elinympäristö.
Jos kaupungin viemäröinti on tehokkaasti rakennettu, sadevedet valuvat pois. Tämän takia kaupunki on usein kuivempi kuin maaseutu. Kaupunkierämaa ei siis houkuttele kosteiden seutujen asukkeja kuin muuttoaikoina.
Kaupunkien puistot, metsät ja pensaikot ovat eläinten kannalta erittäin tärkeitä. Ne toimivat ekologisina käytävinä, joita pitkin eläimet voivat liikkua paikasta toiseen. Varsinkin yöaikaan kapeakin rakentamaton alue olla melkoinen valtatie. Kaupunki kuhisee elämää ja eläinten kekseliäisyys on melkoinen.